Plösö olo

Plöh. Kärsin ilmeisesti nyt hiilariplösöilystä. Tällä viikolla olen täysin unohtanut hyvät syömiset ja keskittynyt lähinnä mussuttamaan epämääräisyyksiä, eli karkkia, pullaa ja muita herkkuja. Alkuviikkoon osunut nimipäiväjuhla jotenkin oikeutti ne muutamat kääretorttupalat ja työpaikan iltapäiväkahvipullat, mutta että sitten piti ihan itse mussuttaa se ylijäänyt pulla seuraavana päivänä ja pikkasen karkkia päälle.. Yök.

Pulla näkyi, tuntui ja kuului ilmana mahassa, ja pussillisesta karkkiahan saa vain huonon olon. Milloin sitä oppisi? Tänään olen yrittänyt taistella karkin(sokerin)himoa vastaan, ja toistaiseksi ihan menestyksekkäästi. Vielä kun jaksaisi lopun päivää :).

Sisuuntuneena ja ennen kaikkea tähän etenemättömyyteen kyllästyneenä aion olla supertarkka syömisteni kanssa koko maaliskuun ajan. Haastetta siis pukkaa! Jo heti maaliskuun alussa on pakko hieman löysätä lasketteluviikonlopun takia, mutta kotioloissa ei saisi sortumisia tulla. Kuukaudesta tulee varmasti tiukka, kestäähän maaliskuu tunnetusti julmetun kauan ;)!

Mummoilun seuraava askel: TV-jumppa

Kehtaakohan tätä kertoakaan, mutta vajosin mummoilussa aivan uudelle asteelle viikonloppuna. Satuin makoilemaan sohvalla lahnana tekemättä mitään, kun telkusta alkoi Jumppa: Corecircuit (linkki toimii vielä 5 päivää). Eikun sohvalta lattialle, jumppatoppi päälle ja lämmittelemään. Hiki päässä sitten treenasin, kun olin lauantaina lusmuillut ja jättänyt salin väliin (kahvakuulatunti oli peruttu, tilalla olisi ollut juurikin coretreeniä). Ja jos ei muuta, niin sain mojovat mustelmat lantiolle kylkikeinuista :D.

Että näin. Iloista viikkoa!

Lomakuume

Näissä kamalissa pakkasissa hytistessä iski aivan hirmuinen lomakuume. Kesällä olemme lähdössä Kaliforniaan, ja olen aivan innoissani jo siitä, mutta tämän reissun lisäksi teimme jo puoliksi päätöksen lähteä loppusyksystä / alkutalvesta loskaa pakoon Thaimaan lämpöön! Nyt voisin käyttää kaiken aikani matkakohteiden vertailuun ja kohdekuvien kuolailuun... Vai miltä näyttää (kuvat täältä ja täältä):

Jos ei näissä reissuissa ole tarpeeksi motivaattoria saada nuo loputkin kurvit suoriksi, ei niihin taida tehota mikään. Täytyisi todennäköisesti ottaa taas jonkinlainen spurtti, kun tämä rauhallisesti oleminen on niin pirun hidasta etenemistä (toisin sanoen junnaamista).

Väliviikko

Huomasin aivan yhtäkkiä, että tästä viikostahan on tulossa tavallaan väliviikko liikkumisen suhteen. Eilen kävin kyllä tanssimassa tavalliseen tapaan (miten voikin tulla niin hyvä fiilis!), mutta tänään en ennätä (suorittamaan) balancea, koska minun pitää juosta pää kolmantena jalkana ympäri stadia hoitamassa vaihtelevan laatuisia asioita... No, kyllä tuossa lumiloskajääsohjotohjossa liukastellessa varmaan hiki otsalle nousee. ;) Huominen menee kokonaan työreissussa, mutta onneksi torstaina pääsen taas tanssimaan. Viikonlopun kahvakuulat ja venyttelyt jäävät myös väliin ystävien häiden vuoksi. Kaloreita voinee tosin polttaa tanssilattialla! :D

Kaikenkaikkiaan pääsen siis vain kahdesti tanssimaan koko viikon aikana. Nyt jo vähän harmittaa, etten illalla ehdi balanceen, mutta sellaista elämä joskus on. Ensi viikolla sitten taas.

Asiasta seinään. Mikä olisi hyvä vuosipäivälahja miehelle, jolla on jo kaikkea tarpeellsita ja tarpeetontakin? Koruja ja kelloja tyyppi ei käytä. Harrastukset on niin kalliita, että niitä en lähde kustantamaan. :) Ravintolakeikka on meillä aikalailla perinne, mutta se menee yleensä miehen pussista. Sain myös itse mieheltä joululahjaksi 12 ravintola-illallista (no, saatan maksaa niistä jonkun myös itse), joten sen tyyppisetkin ideat ovat vähän kehnoja - muuten menee koko kevät ravintoloissa juostessa! Eli - mitä olen nyt kokonaan unohtanut?

Täydellinen treeni!

Eilinen treeni oli kyllä niin vastakohta kaamealle tiistaille. Lähdin salille hyvissä ajoin, ja ehdinkin crossailla leppoisasti vartin verran ennen kahvakuulatunnin alkua. Vauhdilla eikä kulutetuilla kaloreilla (laitteen mittarin mukaan, oma sykemittari unohtui taas matkasta...) ei juhlittu, mutta kroppa lämpesi kivasti ja pienen hengästyksenkin sain aikaan.

Kahvakuulatunti olikin sitten menoa alusta loppuun asti. En taaskaan pystynyt tekemään kaikkia yhden käden nostoja hartiasta ylöspäin hurjien jumien takia, mutta muuten kyllä vedin täysillä. (Note to self: muista varata aika hierojalle!) Huomasin siinä treenin tiimellyksessä, että käsissäni on oikesti näkyvillä hartialihakset! Tai edes jotkut ääriviivat siinä olkapään ja kyynerpään välissä. Oh joy! Tänään sain vahvistuksen havainnoilleni, kun kaverini sanoi käsivarsieni näyttävän jotenkin timmimmiltä. :)

Hurjan tempoilun jälkeen kävin vielä ihanan rentouttavalla kuumavenyttelytunnilla. Olisin voinut maata kuumassa ja venytellä vielä toiset kolme varttia, niin totaalisen ihanaa se oli. Kokonaisuutena siis varsin täydellinen lauantaitreeni!

Tänään oli muuten jännät paikat liukastella kaupungilla. Kivasti tuntuu tuolla pakaraoiden tienoilla eiliset kyykkäilyt.. ;)

Uudella innolla kohti uutta viikkoa!

Ärrimurrin suoritusliikuntaa

Huh, minkälainen hirvitys koko eilinen päivä oli. Töistä kiiruhdin kauheaa vauhtia kotiin (tai siis "kotiin", sijaisasuntoon, jonne on ratkaisevat 15 minuuttia pidempi matka kuin omaan kotiin), keräsin treenikamat reppuun, vaihdoin piilarit silmiin ja aloin tutkia bussiaikataulua (kyllä, joudun varakodista menemään salille bussilla; totaalinen fail...): edelliseen en ehdi ja seuraavalla tulee kiire.

Luotin kuitenkin ehtiväni ihan hyvin seuraavallakin vuorolla, joten ei muuta kuin mandariini naamariin ja bussipysäkille. Kauheaa haipakkaa sitten bussipysäkiltä salille, portaat viidenteen kerrokseen juosten ylös, kun tuntivaraukseni oli menossa vanhaksi, enkä olisi ehtinyt odottaa enää seuraavaa hissiä ensimmäisen mennessä jo tupaten täyteen. Sain tuntilappuni lunastettua ruhtinaalliset kaksi minuuttia ennen varauksen umpeutumista, aikaa balance-tunnin alkuun siis alle vartti.

Pukuhuoneesta ei meinannut löytyä vapaata kaappia. Kaikki kaapit käytössä, siis kaikki! Miinus tietysti suoraan vessojen edessä olevat "seisontakaapit", eli sellaiset, joiden edessä ei ole penkkiä. Tai siis niistäkin oli vapaana ruhtinaalliset kolme. Jösses mitä meininkiä.

No, tunti meni ihan ookoosti, tosin jouduin tyytymään lähes jämäpaikkaan salissa. Pientä närästyksen tunnetta kuumuudesta taisi tulla, mutta ei mitään kauhean huonoa oloa kuitenkaan. Suihkussa olikin sitten taas ruuhkaa, vuoroa piti kiltisti odotella. Ihan hölmöä tuollainen. :( Tässä vaiheessa huomasin myös olevani aika lailla nälkäinen, ja jatkuva tatti otsassa ei kyllä nälkään yhdistettynä ole minulla kovinkaan raikas kokonaisuus...

Kävin nopeasti kaupassa ostamassa uuden hoitoaineen ja kimpun tulppaaneja piristämään ankeaa oloani, vain myöhästyäkseni kotiin vievästä bussista noin minuutilla. Seisoin sitten tuhannen kiukkuisena keskellä ynseää tihkusadetta reilut kymmenen minuuttia odotellessani seuraavaa bussia (joka ei vie ihan niin lähelle kuin edellinen vuoro olisi vienyt). Liukastelin vielä kaiken kukkuraksi matkalla pysäkiltä kotiovelle.

Kotona olo olikin sitten aikalailla suorittanut. Kiltti suorittaja käy päivän töissä ja illalla salilla jumppaamassa ja kotona laittaa ruoan ja menee nukkumaan vain tehdäkseen kaiken tasan samalla lailla seuraavana päivänä. Ai mikä oravanpyörä!?

Kun lopulta sain ruoan nenäni alle, alkoi telkusta teinivuosieni ehdoton ykkösleffa: Julmia aikeita! Tämä kyllä korvasi jonkin verran päivän kärsimyksiä, mutta silti huomasin ähkiväni ja puhkivani vielä tänä aamuna matkalla töihin. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa helpottaa, mutta kyllä eilinen oli ihan kamala päivä!