Hyvää oloa etsimässä

Työelämässä menee jälleen huonosti, tulevaisuus on taas aivan auki. Tämä tilanne syö minua tosissaan, tunnen itseni totaaliseksi epäonnistujaksi. Itseluottamus vajoaa koko ajan alemmas - enhän voi olla mitenkään kovin hyvä työntekijä, jos en pääse yhteenkään haastatteluun lukuisista hakemuksista huolimatta. :(

Olen ollut kamala kärttypakkaus nyt jo pari viikkoa, masentumista on hurjan hankala välttää. Työ on kuitenkin niin iso osa elämää ja identiteettiä, että ilman sitä tuntee itsensä väkisinkin huonoksi. Olenkin erittäin tyytyväinen siihen, että olen kaikesta ahdistuksesta huolimatta saanut itseni salille jo kolmesti tällä viikolla! On tosiaan kumma juttu, kuinka hurjasti olo paranee, kun ei voi noin tuntiin ajatella mitään muuta, kuin omaa liikuntasuoritusta. Olo on jälkikäteen täysin toinen, ainakin edes hetken. Vaikka masis palaa yleensä viimeistään nukkumaanmenon jälkeen, olen sentään muutaman tovin päivästä ollut paremmalla tuulella. :)

Toivon, että pystyisin nauttimaan kesästä ja jättämään nämä ankeudet omaan arvoonsa. Tahtoa siis on, mutta mistä voimat? Ehkäpä tuosta ihanasta kuvasta!

Pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa sekä blogin ääressä että kahvakuulan varressa! Eilinen kahvakuulatunti oli ensimmäinen sitten ties kuinka pitkään aikaan. Ensin mursin peukaloni, ja sitten sairastuin flunssaan. Nyt pääsin takaisin treenailun makuun ja sekös oli kivaa!

Tauko näkyi ja tuntui. Kun maaliskuussa rehvastelin käyttäneeni jopa kahdeksan kilon kuulaa, eilen oli tyly tyytyminen pieniin neljän ja kuuden kilon mollukoihin. Hartiat aloittivat protestoinnin lähes välittömästi, samoin alaselkä... Tänään tosiaan tuntee, että eilen on treenattu, mutta sehän onkin se paras tunne :). Kipuja ei onneksi ole, hartioissa vain pieniä käytönjälkeisiä jumeja.

Kesätreenailu on siis nyt aloitettu. Pyhä tavoite olisi tässä kesäkuun aikana ehtiä salille noin kolme kertaa viikossa, tanssitunnit kun ovat kesätauolla. Suunnitelmaan mahtuvat kahvakuulatunti, kuumabalance ja BodyJam. Lisäksi toivon pääseväni silloin tällöin golffaamaan, jolloin varmaan joku noista ryhmätunneista jää väliin. Heinäkuu menee lähestulkoon kokonaan lomareissussa, joten tähän alkukesään on treenit ängettävä. Tavallaan se ei ole ollenkaan vaikeaa, koska tosiaan lomani alkaa vasta heinäkuusta - ainoa este on terassien houkutus ;). Mutta jospa sitä pystyisi pysymään tiukkana, ja keskittämään löhöilyt ja terassit viikonloppuihin.

Tähän loppuun muutama positiivinen juttu. Viimekesäiset kesävaatteet tuntuvat väljiltä! Vaakaa ja mittanauhaa on tullut välteltyä (eilen ihan puhtaasti salilla unohdin, että voisin käydä puntarilla, omaahan siis ei edeleenkään ole), mutta vaatteissa, ja siis etenkin niissä viime kesänä hankituissa, tuntuisi olevan tyhjää tilaa :). Mittanauhan voisin yrittää tällä viikolla kaapista kaivaa, niin saisin taas jotenkin näppeihini tämän kaventumisprosessin.

Sitten haasteeseen, jonka sain jo aika päivää sitten Quantinalta. Tarkoituksena on kertoa neljä hyvää asiaa omasta ulkonäöstään. Olen pohtinut tätä jo muutaman viikon, ja vaikeaahan se tuntuu olevan, kun itsetunto on aikalailla alamaissa tässä langanlaihojen yhteiskunnassa. Hetkellisesti sitä jo tuntee olevansa nätti ja hoikka, mutta sitten vastaan kävelee joku hujoppi ihanassa hulmuavassa kesäkoltussaan ja itse huomaa hien valuvan pitkin läskireisiä.. Noh, joka tapauksessa, löytyihän niitä hyviäkin kohtia itsestä, kun oikein etsi:

1. Silmät. Silmäni ovat vihreät ja ihanan mantelinmuotoiset. Ripset ovat pitkät ja kaarevat, en tarvitse ripsientaivuttajaa.
2. Suu ja hymy. Hymyni on leveä, mutta kaunis. Hampaat ovat hyvässä rivissä ja suhteellisen valkoiset. Hymyilen usein ja nimenomaan niin, että hampaat näkyvät. Mies on useasti sanonut, että kiinnitti ensimmäisenä huomionsa hymyyni. Olisihan siis ihan tyhmää minulta olla pitämättä siitä itsekin :).
3. Korvat. Vielä yksi kohta päässäni, josta pidän. Korvat ovat pienet ja söpöt, ehkä hieman ulospäin päästä, mutta ei huomattavasti. Pidän lähes aina korvakoruja, mutta sellaisia pieniä nappitimantteja enkä isoja roikkuvia.
4. Vyötärön ja lantion kaari. Etenkin aamuisin, kun kroppaa ei vielä turvota, tämä kohta on yksi parhaimpia. Nyt, kun vyötäröltä on poistunut useampi sentti ihraa, kaari tulee aivan erilailla esiin. Vielä kun se maha siinä kaarien välissä oli hieman lituskampi.. ;)

Haaste pitäisi laittaa eteenpäin, joten palailen sen tiimoilta toivottavasti pian, juuri nyt en ehdikään paneutua siihen. Toivottavasti siis pikaisiin kuulemisiin!

Aurinkoista viikkoa!