Arkea ennen juhlaa tai surua

Olen nyt saanut vietettyä muutaman viikon kivaa, tasaista ja tavallista arkea. Säännölliset harrastusmenot arkipäivisin, kivoja viikonloppumenoja ja ihania sunnuntaipäiviä. Totta kai iltaisin on ollut uupumusta ja välillä on tuntunut, että päivät vain toistuvat samanlaisina ilman että oikeastaan huomaan ajan edes kuluvan. Pääasiassa olen kuitenkin nauttinut siitä yllätyksettömyydestä ja sujuvasti rullaavista päivistä.

Nyt piti olla edessä kolmen viikon irtiotto railakkaissa juhlimistunnelmissa Wapun kruunatessa tämän kauden. Toisin näyttää käyvän. Perhepiirissä on todennäköisesti odotettavissa hautajaiset. Elämässä on kuin onkin vielä yllätyksiä. Olisivatpa ne vain hieman positiivisempia.

Lomakuume

Näissä kamalissa pakkasissa hytistessä iski aivan hirmuinen lomakuume. Kesällä olemme lähdössä Kaliforniaan, ja olen aivan innoissani jo siitä, mutta tämän reissun lisäksi teimme jo puoliksi päätöksen lähteä loppusyksystä / alkutalvesta loskaa pakoon Thaimaan lämpöön! Nyt voisin käyttää kaiken aikani matkakohteiden vertailuun ja kohdekuvien kuolailuun... Vai miltä näyttää (kuvat täältä ja täältä):

Jos ei näissä reissuissa ole tarpeeksi motivaattoria saada nuo loputkin kurvit suoriksi, ei niihin taida tehota mikään. Täytyisi todennäköisesti ottaa taas jonkinlainen spurtti, kun tämä rauhallisesti oleminen on niin pirun hidasta etenemistä (toisin sanoen junnaamista).

Väliviikko

Huomasin aivan yhtäkkiä, että tästä viikostahan on tulossa tavallaan väliviikko liikkumisen suhteen. Eilen kävin kyllä tanssimassa tavalliseen tapaan (miten voikin tulla niin hyvä fiilis!), mutta tänään en ennätä (suorittamaan) balancea, koska minun pitää juosta pää kolmantena jalkana ympäri stadia hoitamassa vaihtelevan laatuisia asioita... No, kyllä tuossa lumiloskajääsohjotohjossa liukastellessa varmaan hiki otsalle nousee. ;) Huominen menee kokonaan työreissussa, mutta onneksi torstaina pääsen taas tanssimaan. Viikonlopun kahvakuulat ja venyttelyt jäävät myös väliin ystävien häiden vuoksi. Kaloreita voinee tosin polttaa tanssilattialla! :D

Kaikenkaikkiaan pääsen siis vain kahdesti tanssimaan koko viikon aikana. Nyt jo vähän harmittaa, etten illalla ehdi balanceen, mutta sellaista elämä joskus on. Ensi viikolla sitten taas.

Asiasta seinään. Mikä olisi hyvä vuosipäivälahja miehelle, jolla on jo kaikkea tarpeellsita ja tarpeetontakin? Koruja ja kelloja tyyppi ei käytä. Harrastukset on niin kalliita, että niitä en lähde kustantamaan. :) Ravintolakeikka on meillä aikalailla perinne, mutta se menee yleensä miehen pussista. Sain myös itse mieheltä joululahjaksi 12 ravintola-illallista (no, saatan maksaa niistä jonkun myös itse), joten sen tyyppisetkin ideat ovat vähän kehnoja - muuten menee koko kevät ravintoloissa juostessa! Eli - mitä olen nyt kokonaan unohtanut?

Tunnelmointia

Tarkoitukseni oli eilen illalla pimeyden kunniaksi järjestellä rojuja ja sytytellä kynttilöitä ympäri siistiä kotia, mutta ajauduinkin järjestelemään valokuvia läppärillä... Huomaan vältelleeni kokovartalokuvia hyvinkin tehokkaasti, useimmissa kuvissa näkyy vain puolet kropasta, tai sitten olen istuallaan. Niissä harvoissa kokokuvissa keskivartalo näyttää aika tömäkältä, joten ei mikään ihme, ettei niistä ole tullut suosikkiani :).

Jonkin verran kehitystä on kuitenkin kesästä ja keväästä tapahtunut, mistä tuli tietysti hyvä mieli ja hurjasti tahtoa saada vielä parempaa aikaiseksi. Samoin katsoin jonkin verran viime vuodenkin puolella otettuja kuvia, ja sellaisia, joista muistan ajatelleeni kuinka läskipossu olenkaan. Ja enhän kuitenkaan oikeasti ollut (tai siis pahempaa oli vielä tulossa). Enemmänkin lähempänä tämänhetkistä muotoani... Niin se ihmismieli tekee tepposiaan!

Anyways, jospa sitä tänään saisi aikaiseksi hieman huushollin siivousta, niin olisi kivempi niitä kynttilöitäkin poltella. Esimerkiksi miehen synttärin kunniaksi :).

Kaunista!

Sain ihanan tunnustuksen Lindalta. Kiitos kaunis!

Sitä on tosi vaikea arvioida, miltä omat tekstit kuulostavat lukijan korvaan, mutta nyt kun mietin, olen ollut yllättävän hyvällä tuulella viime kuun. Tietysti välillä ketuttaa ja iltaisin on ollut ärtymystä, mutta jotenkin yleisolotila on kyllä pysynyt positiivisena. Varmasti näillä hyvillä tuloksilla (ja paremmalla ruokavaliolla!) on ollut oma osansa. :)

Tähän tunnustukseen liittyy haaste kertoa itsestään seitsemän yksityiskohtaa. Muutama postaus sitten vuodatinkin jo 26 asiaa, joten eikun jatkamaan listaa:

1. Uskottelen itselleni, että puhun edelleen sujuvaa ranskaa, vaikka kieli on varmasti kangistunut käyttämättömyyttään.
2. Nostelen sujuvasti jalkoja himassa roinakasojen yli ja välttelen siivousta. Juontaa juurensa lapsuudestani, jolloin minulla oli huoneessani kolme polkua roinan keskellä: ovelta sängylle, sängyltä vaatekaapille ja vaatekaapilta työpöydälle. :D
3. Toinen nimeni on Huomiokyky, eli ei ;). Saatan kulkea vuoden verran samaa reittiä ja yhtäkkiä huomata jonkin itselleni täysin uuden asian, esim. vuoden verran samalla paikalla olleen liikkeen, talon julkisivun koristelut tms. Mieheni saa tästä kyvystäni jatkuvasti ilonaiheita itselleen.
4. Rakastan kauniita asioita: astioita, kortteja, huonekaluja, vaatteita, sisustusroinaa,...
5. Kutian jo noin metrin päästä, eli pelkkä aie kutittaa minua saa minut kiemurtelemaan.
6. Olen pahasti koukussa netissä roikkumiseen.
7. Kaiken muun tekemiseni lomassa katson järkyttävän paljon teeveetä, ja olen yleensä täysin kartalla kaikista uusista ohjelmista ja juonenkäänteistä. Poisluettuna tämän vuoden BB, jota en yksinkertaisesti pysty enää katsomaan, salkkarit, kaunarit ja mitänäitänyton. Tänä vuonna olen hieman onnistunut vähentämään töllötystä ja lisäämään liikkumista. Hyvä minä!

Koska hyvää on kiva laittaa eteenpäin, haluan lahjoittaa tämän lätkän eteenpäin kolmelle ihanaiselle, joiden elämänmakuiset blogit saivat itsenikin alunperin innostumaan kirjoittamisesta: Pinkki Pingu, Minttukrokantti ja Harriet. Olette ihkuja!

Mitäs muuta? Lähden huomenaamulla reissuun, jossa vierähtääkin reilu viikko. Voi olla, etten kauheasti pääse sinä aikana kirjoittamaan, mutta katsotaan. Lupaan ottaa kuvia itsestäni ihanissa mekoissani, jos ne ovat yhtä imartelevia kuin haluaisin. ;) Niin, ja taidan tänään räpsiä myös vertailukuvia kropastani, jos pakkailuiltani ehdin.

Rentoa viikonloppua!

Olen 26

Tuli eteen niin hauska haaste, että vastaanpa siihen. Kiitokset vain Pinkille Pingulle (ja myöhästyneet synttärionnittelut)!

OLEN 26, vielä 13 päivää, avoliitossa, suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, valmistunut vuonna 2009, työharjoittelussa, seurustellut mieheni kanssa yli 7 vuotta, harrastanut tanssia kolmevuotiaasta tähän päivään, ollut karkkilakossa jo niin kauan etten muista milloin aloitin (joskus heinäkuussa?), muuttanut ruokailutapojani terveellisempään suuntaan, asuntovelaton, lähdössä Lontooseen viikonlopuksi, lähdössä Jenkkeihin viikon päästä, ollut eilen hierojalla salitreenin sijaan, salaa kade sormustetuille kavereilleni, maailman ihanimman pikkupojan kummitäti, itkuherkkä, täysillä tunteilla mukana, onnellinen, peloissani, unohtanut saksan kielen, koukussa telkkariin, tumpelo nokialaisten kanssa käytettyäni kaksi vuotta iPhonea, kirjoittanut tätä blogia kuukauden, vihreäsilmäinen, blondi ja rakastunut.

Huh, aikamoista. :)