Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulokset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulokset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Täydellinen treeni!

Eilinen treeni oli kyllä niin vastakohta kaamealle tiistaille. Lähdin salille hyvissä ajoin, ja ehdinkin crossailla leppoisasti vartin verran ennen kahvakuulatunnin alkua. Vauhdilla eikä kulutetuilla kaloreilla (laitteen mittarin mukaan, oma sykemittari unohtui taas matkasta...) ei juhlittu, mutta kroppa lämpesi kivasti ja pienen hengästyksenkin sain aikaan.

Kahvakuulatunti olikin sitten menoa alusta loppuun asti. En taaskaan pystynyt tekemään kaikkia yhden käden nostoja hartiasta ylöspäin hurjien jumien takia, mutta muuten kyllä vedin täysillä. (Note to self: muista varata aika hierojalle!) Huomasin siinä treenin tiimellyksessä, että käsissäni on oikesti näkyvillä hartialihakset! Tai edes jotkut ääriviivat siinä olkapään ja kyynerpään välissä. Oh joy! Tänään sain vahvistuksen havainnoilleni, kun kaverini sanoi käsivarsieni näyttävän jotenkin timmimmiltä. :)

Hurjan tempoilun jälkeen kävin vielä ihanan rentouttavalla kuumavenyttelytunnilla. Olisin voinut maata kuumassa ja venytellä vielä toiset kolme varttia, niin totaalisen ihanaa se oli. Kokonaisuutena siis varsin täydellinen lauantaitreeni!

Tänään oli muuten jännät paikat liukastella kaupungilla. Kivasti tuntuu tuolla pakaraoiden tienoilla eiliset kyykkäilyt.. ;)

Uudella innolla kohti uutta viikkoa!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Stoppi

Niin. Äsken mittasin itseni siis ensimmäistä kertaa kuukauteen. Ja näyttäisi vähän siltä, että stoppia pukkaa. Kolmen kuukauden muutos (muutos kuukauden takaiseen):
  • hauis V: -2,0 cm (-0,5 cm)
  • hauis O: -2,0 cm (+-0 cm)
  • reisi V: -2,5 cm (+-0 cm)
  • reisi O: -2,5 cm (-1,0 cm)
  • pohje V: -2,0 cm (+0,5 cm)
  • pohje O: -2,0 cm (+0,5 cm)
  • rinnan alta: -3,0 cm (+-0 cm)
  • vyötärö: -4,5 cm (+0,5 cm)
  • napa: -10,0 cm (+-0 cm)
  • lantio: -8,0 cm (-1,0 cm)
  • pepun päältä: -7,0 cm (-1,0 cm)
Huolestuttavasti kehitys tuntuu pysähtyneen, ja mikä tylsintä, kääntyneen toiseen suuntaan muutamissa kohdissa. Toki ymmärrän, että puolen sentin erot voivat johtua mittavirheestä tai pienestä turvotuksesta, mutta tylsää silti. :( Ja ne kuukausi sitten asetetut tavoitteetkin jäivät saavuttamatta.

Tähän voisi antaa selitykseksi sen, etten ole enää vähään aikaan kirjaillut syömisiäni ylös, ja varsinainen karkkilakkokin taitaa olla jo historiaa (vaikken kyllä enää ostele herkkuja samaan malliin kuin aiemmin, ja totuuden nimissä olen karkkiakin ostanut vain kaksi kertaa, leffaan mennessä ja yhteen suureen ahdistukseen). Mutta mielessä pitäisi pysyä, että en mitenkään voi loppueläämäni kirjoitella ruokapäiväkirjaa, joten oikeanlainen syöminen pitäisi saada iskostumaan päähän vähitellen...

Yksi positiivinen asia tähänkin päivään (tai siis oikeastaan jo eiliseen) liittyy, nimittäin: paino on edelleen laskusuunnassa ja on nyt pudonnut tasan VIISI kiloa lähtötilanteesta! Aikas mieletöntä! Matkaa on vielä jäljellä tuplasti tuon verran, mutta onhan tuo jo ihan hyvä alku. Kolmessa kuukaudessa viisi kiloa, eikös se tunnu ihan hyvältä tahdilta? (Ehkä vähän hidas, myönnetään...)

Pakkohan tässä on nyt ryhdistäytyä, muuten jämähdän tähän nykyiseen olotilaani makkaroineni kaikkeni ja sekös vasta olisi tylsää. Vuoden loppuun mennessä vyötärön täytyy olla alle 80 cm! Siinäpä sopivasti haastetta joulumässäilyille ;).

tiistai 16. marraskuuta 2010

Lupausten lunastusta

On pitänyt jo pitkään kirjoittaa jotain muutakin kuin ainaista valitusvirttä. Fiilis on vaihteeksi parempaan päin, joten tässäpä nyt taas jotain jorinaa.

Taisin kuukausi sitten luvata pienentää vyötäröä ja lantiota muutamia senttejä kivojen tasalukujen alle. Matkaa ei pitänyt olla paljoakaan, mutta miten lie tälle lupaukselle käynyt? Erinäisistä syistä johtuen (olisikohan kisaväsymystä?) en ole tarttunut mittaan kertaakaan koko kuluneen kuukauden aikana. Joistakin tuoreista sukulaiskommenteista olen päätellyt, että jotain kaventumista olisi voinut tapahtua, samoin ne ainoat sopivat suorat housutkin tuntuvat löystyneen. Painokin oli kohtalaisen suopeasti jatkanut matkaansa alaspäin, kun viime viikon tiistaina salin vaa'alle hyppäsin. Merkkejä on siis ilmassa.

Mikäköhän on totuus? Se selviää myöhemmin tänään, kunhan pääsen täältä duunista salin kautta himaan mittailemaan! Tämä on siis juhlallinen lupaus julkistaa uudet mitat ja toivottavasti lunastaa edellinen lupaus :). Palkintoa en tainnut itselleni asettaa, joten vaivanpalkaksi on tarjolla ainoastaan roppakaupalla iloista mieltä :D.

Viime viikosta oppineena olen jo parin tunnin ajan litkinyt vettä kuin pahinkin krapulainen. Toivotaan, että kuumabalance sujuu tänään miellyttävämmin. Palaamisiin muutaman tunnin kuluttua!

tiistai 2. marraskuuta 2010

Tunnelmointia

Tarkoitukseni oli eilen illalla pimeyden kunniaksi järjestellä rojuja ja sytytellä kynttilöitä ympäri siistiä kotia, mutta ajauduinkin järjestelemään valokuvia läppärillä... Huomaan vältelleeni kokovartalokuvia hyvinkin tehokkaasti, useimmissa kuvissa näkyy vain puolet kropasta, tai sitten olen istuallaan. Niissä harvoissa kokokuvissa keskivartalo näyttää aika tömäkältä, joten ei mikään ihme, ettei niistä ole tullut suosikkiani :).

Jonkin verran kehitystä on kuitenkin kesästä ja keväästä tapahtunut, mistä tuli tietysti hyvä mieli ja hurjasti tahtoa saada vielä parempaa aikaiseksi. Samoin katsoin jonkin verran viime vuodenkin puolella otettuja kuvia, ja sellaisia, joista muistan ajatelleeni kuinka läskipossu olenkaan. Ja enhän kuitenkaan oikeasti ollut (tai siis pahempaa oli vielä tulossa). Enemmänkin lähempänä tämänhetkistä muotoani... Niin se ihmismieli tekee tepposiaan!

Anyways, jospa sitä tänään saisi aikaiseksi hieman huushollin siivousta, niin olisi kivempi niitä kynttilöitäkin poltella. Esimerkiksi miehen synttärin kunniaksi :).

torstai 28. lokakuuta 2010

Positiivinen ongelma

Kylläpäs aika hurahtelee. Viime viikkoinen liikunnan huuto -kipu osoittautui joksikin aivan muuksi, nimittäin ihan oikeaksi kivuksi. Olen menossa parin viikon päästä osteopaatille hoidattamaan noita kipuja, mutta en aio antaa niiden häiritä normaalia elämää enemmän kuin on tarpeellista. Olen siis käynyt tanssitunneilla ja balancessa aivan normaalisti, vaikka kiristäisi kuinka. Flunssa sen sijaan on selätetty, ja sen olisi oman turvallisuutensa nimissä parempi pysyä nyt poissa!

Sitten otsikon aiheeseen. Tuloksia tuntuu syntyvän, vaikka olen nyt ollut oikeastaan koko lokakuun kirjoittamatta ruokailujani ylös ja yrittänyt vain jatkaa hyväksi todetulla linjalla. Senttejä häviää ja painokin oli tiistaina salilla jälleen alle 80 kg, itse asiassa 78,9 kg! Kymmenen kiloa siis lopulliseen tavoitteeseen. Hitaasti mutta varmasti. Näistä tuloksista kuitenkin juontaa ongelmia, nimittäin vaatekaapilla.

Käytännössä kaikki housuni ovat liian suuria, siis kaikki. Minulla on ehkä yhdet oikean kokoiset suorat housut ja yhdet sopivat farkut. Ja kukas nyt kaksilla housuilla tulee toimeen? Aivan, ja siksipä kuljen päivät pitkät housuissa, joita saa olla koko ajan nostelemassa ylöspäin, kun neropattisuunnittelijat ovat jättäneet vyönlenkit pois designista... Järkevämpi immeinen kävisi tietysti ostamassa itselleen uusia vaatteita, mutta tässäpä nyt ongelmani ydin: olen virallisesti työtön (käyn työvoimapoliittisessa työharjoittelussa, jota postauksissani työksi kutsun, muta oikeasti olen siis ilman vakituista työtä), joten tuloni ovat kohtalaisen pienet. Niistä ei todellakaan shoppailla koko vaatekaappia uusiksi, varsinkaan, jos tämä pienentyminen vielä jatkuu ja keväällä kuteet pitäisi taas laittaa uusiksi...

Tästä sinänsä positiivisesta asiasta (eli pienentymisestä) tuleekin ahdistuksen aiheuttaja. Köyhyysahdistus, työttömyysahdistus, merkitsemättömyysahdistus, läskiahdistus. Lähestyvä työharjoittelun loppu, marraskuun harmaus (okei, nyt on vielä lokakuu, mutta jumatsuikka tota säätä!). Iltaisin tuleekin usein pieni masis. Ja siis tässä pitäisi olla ylpeä itsestään, että on oikeasti saanut tuloksia aikaan hyvin, hyvin pienillä uhrauksilla ja muutoksilla, ja näyttäisi jopa siltä, että pysyvään muutokseen ollaan matkalla! Onpas tämä elämä nyt jotenkin vaikeaa.

Vinkkejä piristymiseen otetaan vastaan! Ja myös tuon vaateongelman saa puolestani jotenkin ratkaista. :)

lauantai 16. lokakuuta 2010

Kahden kuukauden tilinpäätös + HABA!

Olen nyt pitänyt tätä blogia kaksi kuukautta. Sen kunniaksi mittasin itseni (pitkästä aikaa, muuten). Kahdessa kuukaudessa on tapahtunut seuraavaa (suluissa muutos kuukauden takaiseen 15.9. tulokseen):
  • hauis V: -1,5 cm (-1,0 cm)
  • hauis O: -2,0 cm (-1,0 cm)
  • reisi V: -2,5 cm (+-0 cm)
  • reisi O: -1,5 cm (+-0 cm)
  • pohje V: -2,5 cm (-0,5 cm)
  • pohje O: -2,5 cm (-1,0 cm)
  • rinnan alta: -3,0 cm (-1,0 cm)
  • vyötärö: -5,0 cm (-3,5 cm)
  • navanympärys: -10,0 cm (-3,0 cm)
  • lantio: -7,0 cm (+-0 cm)
  • pepunympärys: -6,0 cm (-2,5 cm)
Kylläpä valaa taas uskoa jatkoon nähdä pienentymistä! Ja se on hienoa, ettei kuukaudessa ole tullut yhtään plussaa mittoihin, vaikka reissussa rymyttiin. :) Painoani en nyt tiedä, mutta toivoisin sen olevan hitusen alle kahdeksankymppiä... Näyttää muuten siltä, että yläkroppaa on vaikeampi saada pienentymään. Etenkin harmittaa tuo hauisten hidas kehitys, mutta niinpä en olekaan kovin montaa kertaa salilla uutta yläkroppatreeniäni tehnytkään.

Hieman harmittaa, etten ole itselleni muita kuin painotavoitteita asettanut. Ensimmäinen niistä (eli alle kahdeksankymmentä) on toivottavasti nyt kuitenkin pysyvästi saavutettu. Voisin kyllä ottaa seuraavaksi virstanpylvääksi vyötärön ja lantion mitat: vyötärö alle 80 cm ja lantio alle 100 cm. Matkaa kumpaankaan ei ole enää kovin paljoa, joten kuukausi lienee sopiva aikaraja. Palkintoa täytyy vielä miettiä! :)

Ja sitten otsikon toiseen osaan: huomasin muutama ilta sitten hampaita harjatessani, että oikeassa kädessäni näkyy selvästi todellinen haba!! Ei sillä vielä fitness-kisoja voiteta, mutta lihaksen pystyy silti kunnolla erottamaan :D. Eli jotain on treenatessa tapahtunut, vaikkei tuolla mitoissa kovin suurta muutosta näykään. Tästäkin sain siis intoa salitreeniin, koska mikäpä sen mukavampaa kuin linjakkaat käsivarret entisten (ja siis osittain vielä nykyisten) allihirvitysten sijaan!

Otan tänään myös uudet kuvat itsestäni, toivottavasti mittojen osoittamat parannukset olisivat myös silminnähtävissä.

Rentouttavaa viikonloppua!

tiistai 21. syyskuuta 2010

Seiskalla alkaa!

Pikapostaus. Paino alle 80! Ja niin että rysähti, ei edes millään sadalla grammalla! Kylläpä tuntuu mukavalta. :)

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Pöh

Kävin eilen salin vaa'alla, eikä tulos ollut ihan se, mitä odotin. Vähemmän kuitenkin kuin edellisellä kerralla, mutta koska siitä on jo aikaa kaksi viikkoa, olisin odottanut hieman runsaampaa kuin 100 gramman pudotusta... Eikä vielä saatu ensimmäistä tavoitettakaan täyteen, eli kahdeksaakymppiä ei puhkaistu. Syytän osittain olosuhteita (mikä mahtava tekosyy!), koska tämähän ei siis missään nimessä ole vakioitu aamupaino, vaan satunnainen satunnaiseen aikaan päivästä salin (epäluotettavalla ;) vaa'alla saatu mittatulos. Niih!

Pienissä masiksissa tartuin illalla kotona mittanauhaan toivoen, että se sentään olisi suopeammalla tuulella, olenhan ollut huomaavinani löystymistä vaatteissa. Odotuksiani ei täysin tyrmätty, mutta kovin helliä ei tälläkään suunnalla oltu. Pitänee vain jaksaa pusertaa eteenpäin kuten se kuuluisa mummo lumessa, vaikka kapulaa heitetään rattaisiin jatkuvalla syötöllä. Tulipas kivasti yhdistettyä noita sanontoja... :) Tässäpä mittatulokset verrattuna alkutilanteeseen (16.8., vyötärö 25.8.):
  • hauis V: -0,5 cm
  • hauis O: -1,0 cm
  • reisi V: -2,5 cm
  • reisi O: -1,5 cm
  • pohje V: -2,0 cm
  • pohje O: -1,5 cm
  • rinnan alta: -2,0 cm
  • vyötärö: -1,5 cm
  • navanympärys: -7,0 cm (!!)
  • lantio: -7,0 cm (!!)
  • pepunympärys: -3,5 cm
Jossain siis kuitenkin tapahtuu, etenkin tuolla isolla höttöalueella mahan ja lantion seudulla. Vyötärössä näyttäisi pientä jumia silti olevan. Taidanpa julkaista näitä mittamuutoksia tällälailla suurinpiirtein kuukauden sykleissä (siis edelliset kyllä julkaisin kymmenen päivää sitten, mutta nyt olisi noin kuukausi aloituksesta), jotta pysyisi tuo suhteellisuudentaju mukana menossa. Seuraavia lukuja odotettavissa lokakuun puolessa välissä!

Seuraava valokuvausetappi häämöttää ensi viikolla. Kauhistuttaa jo valmiiksi. Mietin edelleen niiden julkaisua, voi olla, ettei rohkeus ihan vielä riitä.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Uuteen nousuun!

Nyt on pahimmat pöpöt toivottavasti karkotettu, ja pääsen taas takaisin normaaliin arkirytmiin. Ruuat tulee syötyä oikeisiin aikoihin ja treenit rytmittävät viikkoa: tänään tanssia, huomenna hot balancea, keskiviikkona vihdoin salitreeni ja torstaina taas tanssia. Sokerina pohjalla - perjantaina viikonlopun mittaiselle pikalomalle Lontooseen! Olen aivan innoissani! :D

Uutta intoa tähän projektiin sain myös viikonloppuna, kun puin päälleni erään tunikamekon. Saadessani mekon muutama kuukausi sitten se tuntui päällä kamalalta makkarankuorelta, ja vetoketjun sulkemiseen tarvittin apua. Otin sen kuitenkin mukaan ajatellen, että ehkä se ei kuitenkaan näyttänyt niin karsealta kuin tuntui ja voisin sitä jonain päivänä käyttääkin. No, mekko makasi kaapissani hintalaput niskassa, kunnes eilen päätin kokeilla sitä: vetskari meni lähes itsestään kiinni, sivusaumat eivät kirranneet ja mekko tuntui kaikin puolin mukavalta päällä! Oi sitä autuasta tunnetta. Tuloksia on näköjään aivan mahdollista saada jopa kohtalaisen nopeasti ilman kovinkaan tuntuvia muutoksia tavalliseen elämään. Mieletöntä.

Taidan mittailla itseni taas huomenna, kun pääsen salilla myös vaa'alle. Olisihan se huippua saada numeerisia vahvistuksia omille tuntemuksilleen. :)

Hauskaa viikonalkua kaikille lukijoille!

tiistai 7. syyskuuta 2010

Löysää vyötäröllä...

mutta tällä kertaa se on hyvä asia! Löysää on nimittäin housunkauluksella! :D Ei nyt vielä mitään massiivisia määriä, mutta kuitenkin. Aamulla laitteassani housut jalkaan huomasin, että ei muuten purista. Eikä purista vieläkään, vaikka olen koko päivän duunissa istunut ja mahaan ilmaa kerännyt. Ihanaa! Mieletön tunne, taas jaksaa miettiä syömisiään paremmin, kun tulosta tulee. Äitinikin huomasi kehitystä vyötärölläni viikonloppuna, mutta hän nyt on aina sanomassa jotain... Silti, saan muutosta aikaan!

Ja sitten tämän postauksen pöh-osioon. Olen ilmeisesti saamassa flunssantynkää uudestaan. Aamulla sattui kurkkuun ihan infernaalisia määriä, ja päivän aikana räkää on alkanut valua. Edellisen mukataudin aikana homma ei edennyt kurkkukipua pidemmälle, mutta nyt näyttäisi olevan pahenevaan päin. Silmien taakse särkee ja väsyttää kamalasti. Tänään on liikunnasta välipäivä, olemme menossa tapaamaan ihanaista kummipoikaamme :). Toivottavasti en tartuta tätä pöpöä hänelle... Täytyy yrittää pidättäytyä suurimmista pusutteluista. Katsotaan, mikä on tilanne huomenna - toivoisin niin pääseväni rentoutumaan kuumavenyttelyyn! Niin ja se salitreenikin täytyisi ekaa kertaa vetäistä kunnolla läpi...

lauantai 4. syyskuuta 2010

Pienenee - hitaasti, mutta toivottavasti varmasti

Päätin tässä aikani kuluksi ottaa tämän viikon mitat nyt, kun en sitä tiistaina jaksanut tehdä. Vähän ehkä kyseenalaista tämä minun mittailurytmini, olisi varmaan luotettavampaa vakioida olosuhteita, mutta minkäs teet :). Ja, tadaa:
  • hauis V -0,5 cm
  • hauis O -0,5 cm
  • reisi V -2,0 cm
  • reisi O -0,5 cm
  • pohje V -2,0 cm
  • pohje O -1,5 cm
  • rinnan alta -2,0 cm
  • vyötärö -2,5 cm
  • navanympärys -5,0 cm
  • lantio -4,0 cm
  • pepunympärys -1,5 cm
Nämä muutokset ovat siis verrattuna ensimmäisiin mittoihin 16.8., lukuunottamatta vyötäröä, josta on ensimmäinen luotettava tulos mitattu 25.8.

Olen erittäin tyytyväinen noihin mahanalueella tapahtuneisiin muutoksiin! Olen myös ollut huomaavinani, että rintsikoita on ollut hankala saada sopivan tiukalle, mikä nyt tuloksia katsellessa on varsin luonnollista. Pitänee suunnata seuraavalla ostosreissulla alusvaateosastolle :). Ja näin jälkiviisaana voisi vielä todeta, että kyllä eilen sovituskopeissa vaatteet menivät ehkä himpun verran helpommin päälle ja näyttivät hintsusti paremmin istuvilta ;).

tiistai 31. elokuuta 2010

Tuloksia jo nyt?

Oli pakko päästä kirjoittamaan, kun sain erittäin yllättävää palautetta erittäin yllättävältä taholta. Eräs työkaverini kysyi tänään, olenko laihtunut ja mahdollisesti aloittanut jonkun kuurin (hän on itse ollut viikon mukana GoFatGo-haasteessa)! En olisi uskonut, että vielä mitään mihinkään näkyisi, mutta ehkäpä kuitenkin jotain on jo päässyt tapahtumaan :). Olen elänyt nyt muutaman päivän ihan epätoivoissa, että ei tästä kuitenkaan tule mitään, ja kuinka noloa on pitää tällaista blogia, jossa ei mitään tuloksia saada aikaan... Tämä kommentti antoi ihan uutta puhtia ja tunnelin päässä selkeästi pilkahtelee valoa!

Pitänee tutkailla kroppaa mittanauhalla tässä joku päivä. Ja tänään piipahtaa salin vaa'alla (mutta tähän en toivoani pistä).