Oli pakko päästä kirjoittamaan, kun sain erittäin yllättävää palautetta erittäin yllättävältä taholta. Eräs työkaverini kysyi tänään, olenko laihtunut ja mahdollisesti aloittanut jonkun kuurin (hän on itse ollut viikon mukana GoFatGo-haasteessa)! En olisi uskonut, että vielä mitään mihinkään näkyisi, mutta ehkäpä kuitenkin jotain on jo päässyt tapahtumaan :). Olen elänyt nyt muutaman päivän ihan epätoivoissa, että ei tästä kuitenkaan tule mitään, ja kuinka noloa on pitää tällaista blogia, jossa ei mitään tuloksia saada aikaan... Tämä kommentti antoi ihan uutta puhtia ja tunnelin päässä selkeästi pilkahtelee valoa!
Pitänee tutkailla kroppaa mittanauhalla tässä joku päivä. Ja tänään piipahtaa salin vaa'alla (mutta tähän en toivoani pistä).
tiistai 31. elokuuta 2010
maanantai 30. elokuuta 2010
Dance!
Jee, olen saanut ensimmäisen kommentin/seuraajan, kivaa! Heti tuli annos lisää puhtia tanssitunnille :)
Viikonlopun semikipeilyn jälkeen oli ihanaa päästä taas tanssimaan. Pyörin koko viikonlopun kuin pistoksissa - olisi ollut energiaa, mutta ei mitään mihin sitä käyttää. Huh, nyt on onneksi saanut hikoltua suurimmat pois! Kurkkukipuhan ei siis varsinaisesti oli hävinnyt mihinkään, mutta kun ei se levolla tullut yhtään paremmaksi, niin ajattelin sitten saman tien testata, lähtisikö tanssimalla. No, ei ehkä ihan kokonaan, mutta tunnilla pystyi kuitenkin täysillä tekemään, eikä kovin pahalta tuntunut, joten annoin mennä. Katsotaan, miltä huomenna tuntuu...
Sunnuntaina alkoi muuten vihdoin Suomen versio iki-ihanasta realitysta So You Think You Can Dance! "Suomenkielinen" nimi on kauhistus, Dance, mutta itse ohjelma oli taattua laatua. On niin siistiä katsoa taitavaa tanssia! Jos olisin n. seitsemän vuotta nuorempi ja haluaisin tosissani yrittää tanssin alalle, tämä kilpailu olisi ehdoton. Palkintokin on niin hieno, vuoden opinnot kattava stipendi New Yorkissa. Olihan siellä joukossa tietysti muutama käsittämätön itsensänolaaja, mutta pääasiassa kaikki yrittäjät olivat tosissaan ja tosissaan osasivat tanssia. Eivät kaikki todellakaan olleet vielä siinä vaiheessa, että olisivat ansainneet päästä jatkoon, mutta ainakin yrittivät ja luottivat itseensä. Ehkä ensi vuonna uudestaan :). Aivan eri meininki kuin esim. Idolsin karsinnoissa, joita katsoessa joutuu omaan myötähäpeäänsä kieriskelemään...
Huomenna on vuorossa jälleen Hot Balancea, ihanaa! Keskiviikkona tapaan kevään personal trainerini, jolta pyysin päivitystä saliohjelmaani. Tässä uudessa ohjelmassa haluaisin nimenomaan painottaa yläkroppaa, että saisin vähän oikaistua hartialinjaani (seison ottamissani before-kuvissa ihan vinossa!) ja kasvatettua habaa (eli oikaistua alleja). Toivottavasti osataan valita oikeat liikkeet.
Treeni-iloa uuteen viikkoon!
Viikonlopun semikipeilyn jälkeen oli ihanaa päästä taas tanssimaan. Pyörin koko viikonlopun kuin pistoksissa - olisi ollut energiaa, mutta ei mitään mihin sitä käyttää. Huh, nyt on onneksi saanut hikoltua suurimmat pois! Kurkkukipuhan ei siis varsinaisesti oli hävinnyt mihinkään, mutta kun ei se levolla tullut yhtään paremmaksi, niin ajattelin sitten saman tien testata, lähtisikö tanssimalla. No, ei ehkä ihan kokonaan, mutta tunnilla pystyi kuitenkin täysillä tekemään, eikä kovin pahalta tuntunut, joten annoin mennä. Katsotaan, miltä huomenna tuntuu...
Sunnuntaina alkoi muuten vihdoin Suomen versio iki-ihanasta realitysta So You Think You Can Dance! "Suomenkielinen" nimi on kauhistus, Dance, mutta itse ohjelma oli taattua laatua. On niin siistiä katsoa taitavaa tanssia! Jos olisin n. seitsemän vuotta nuorempi ja haluaisin tosissani yrittää tanssin alalle, tämä kilpailu olisi ehdoton. Palkintokin on niin hieno, vuoden opinnot kattava stipendi New Yorkissa. Olihan siellä joukossa tietysti muutama käsittämätön itsensänolaaja, mutta pääasiassa kaikki yrittäjät olivat tosissaan ja tosissaan osasivat tanssia. Eivät kaikki todellakaan olleet vielä siinä vaiheessa, että olisivat ansainneet päästä jatkoon, mutta ainakin yrittivät ja luottivat itseensä. Ehkä ensi vuonna uudestaan :). Aivan eri meininki kuin esim. Idolsin karsinnoissa, joita katsoessa joutuu omaan myötähäpeäänsä kieriskelemään...
Huomenna on vuorossa jälleen Hot Balancea, ihanaa! Keskiviikkona tapaan kevään personal trainerini, jolta pyysin päivitystä saliohjelmaani. Tässä uudessa ohjelmassa haluaisin nimenomaan painottaa yläkroppaa, että saisin vähän oikaistua hartialinjaani (seison ottamissani before-kuvissa ihan vinossa!) ja kasvatettua habaa (eli oikaistua alleja). Toivottavasti osataan valita oikeat liikkeet.
Treeni-iloa uuteen viikkoon!
perjantai 27. elokuuta 2010
Numeroita
Hetken aikaa blogia kirjoitelleena tulin siihen tulokseen, että olisi ehkä sittenkin hyödyllistä julkistaa ne maagiset numerot: eli pituus, tämänhetkinen paino ja tavoitepaino. Kun nyt kuitenkin on myös tarkoitus sitä painoa pienentää, vaikkakin lähinnä kiinteytymisen johdosta.
Olen keskimääräinen suomalainen nainen, eli 167 cm pitkä (tai lyhyt, miten sen nyt ottaa). Tällä hetkellä (tai siis viimeksi kun kipaisin sillä salin vaa'alla) painan liikaa, eli 82,2 kg. Tavoite olisi normaalipainossa tai hiukan alle, eli 68 kg:ssa. En osaa edes arvioida, koska olen tuon verran viimeksi painanut, varmaan opintojen alussa. Minulla ei siis ole omassa kodissani koskaan ollut vaakaa, vanhempien luona sellainen on ollut.
Ensimmäinen välitavoite on tietysti alle 80 kiloa, seuraava 75 kiloa, kolmas 70 ja lopullinen tuo 68. Katsotaan, miten lähtee sujumaan. Usko on koetuksella, ainakin näin parin viikon jälkeen, kun muutosta ei tahdo tapahtua. Paitsi tietysti ne mittavirheet ympärysmitoissa ;).
Sain tänään myös räpsittyä itsestäni "before"-kuvat. Kamalaa katsottavaa, joten säästän ne siihen vaiheeseen, kun on näyttää rinnalla parempia otoksia. Ajattelin näin alustavasti kerran kuussa niitä räpsiä, jospa sitä kautta se omakin usko vahvistuisi. Toivossa on hyvä elää!
Olen keskimääräinen suomalainen nainen, eli 167 cm pitkä (tai lyhyt, miten sen nyt ottaa). Tällä hetkellä (tai siis viimeksi kun kipaisin sillä salin vaa'alla) painan liikaa, eli 82,2 kg. Tavoite olisi normaalipainossa tai hiukan alle, eli 68 kg:ssa. En osaa edes arvioida, koska olen tuon verran viimeksi painanut, varmaan opintojen alussa. Minulla ei siis ole omassa kodissani koskaan ollut vaakaa, vanhempien luona sellainen on ollut.
Ensimmäinen välitavoite on tietysti alle 80 kiloa, seuraava 75 kiloa, kolmas 70 ja lopullinen tuo 68. Katsotaan, miten lähtee sujumaan. Usko on koetuksella, ainakin näin parin viikon jälkeen, kun muutosta ei tahdo tapahtua. Paitsi tietysti ne mittavirheet ympärysmitoissa ;).
Sain tänään myös räpsittyä itsestäni "before"-kuvat. Kamalaa katsottavaa, joten säästän ne siihen vaiheeseen, kun on näyttää rinnalla parempia otoksia. Ajattelin näin alustavasti kerran kuussa niitä räpsiä, jospa sitä kautta se omakin usko vahvistuisi. Toivossa on hyvä elää!
Voihan kipeys!
Aivastelin ja palelin eilen koko päivän töissä. Kotiin tultuani söin nopean välipalan ja aloin pakkailla tanssituntivermeitä, kun yhtäkkiä tuli fiilis, ettei ehkä kannatakaan lähteä. Mittasin kuumeen, joka olikin sitten alilämmön puolella. Ajattelin ottaa varman päälle ja jätin tunnin välistä (harmittaa ihan vietävästi edelleen!), ja tänään aamulla heräsin kurkkukipuisena. :( Ihan supermälsää. Täytyy toivoa, että tämä menisi nopeasti ohi, sillä olin juuri päässyt taas treenailemisen makuun.
Keskiviikkona ehdin muuten hieman mittailla itseäni iltasella, ja hämmästyttävää kyllä, joissakin kohdissa oli huomattavissa kaventumista! En nyt vielä liikaa innostu, osa tuloksista menee varmasti mittavirheen syyksi. (Olin esimerkiksi ensimmäisellä kerralla vyötäröä mitatessani katsonut numerot jotenkin kieroon ja saanut tulokseksi täysin mahdottoman mitan, mutta enhän sitä tajunnut ennen kuin nyt uudestaan mittaillessani.. Että se siitä hyvästä vyötärötuloksesta, taidan sittenkin olla vyötärölihavuusriskin rajoilla.) Tämä antaa kuitenkin kannustinta jatkaa samalla radalla, kunhan siis vain kurkkukipuilu hellittää.
Keskiviikkona ehdin muuten hieman mittailla itseäni iltasella, ja hämmästyttävää kyllä, joissakin kohdissa oli huomattavissa kaventumista! En nyt vielä liikaa innostu, osa tuloksista menee varmasti mittavirheen syyksi. (Olin esimerkiksi ensimmäisellä kerralla vyötäröä mitatessani katsonut numerot jotenkin kieroon ja saanut tulokseksi täysin mahdottoman mitan, mutta enhän sitä tajunnut ennen kuin nyt uudestaan mittaillessani.. Että se siitä hyvästä vyötärötuloksesta, taidan sittenkin olla vyötärölihavuusriskin rajoilla.) Tämä antaa kuitenkin kannustinta jatkaa samalla radalla, kunhan siis vain kurkkukipuilu hellittää.
torstai 26. elokuuta 2010
Kauniit käsivarret
Yksi kroppani kaaosalueista on käsivarret. Allit orastavat ja valokuvissa näytän kaamealta tankilta, kun hartiat ovat niin leveän näköiset, varsinkin käsien ollessa suoraan sivuilla. Hartioiden leveydelle ei nyt juurikaan mitään pysty tekemään, mutta jos tuota rasvaa olisi siinä lähialueilla hieman vähemmän, niin olemus saattaisi vaikuttaa kevyemmältä.
Katselin eilen kuvia itsestäni kesän ajalta, ja aika pahalta näytti. Niin pahalta itse asiassa, että tuli ihan paha mieli ja lähes huono olo. Miten olen voinut antaa itseni repsahtaa tuollaiseen tankkimuotoon? Kuvat olivat niin karua katsottavaa (etenkin kaikki mekoissa tai kevyemmissä kesähepenissä otetut), ettei niitä voi tänne julkistaa ennen kuin vierellä on jotain paljon paremman näköistä uutta materiaalia. Sitä siis odotellessa.
Mutta takaisin asiaan. Toisin kuin vaikka noihin mahamakkaroihin, käsivarsien lihaksiin voi suoraan vaikuttaa treenamalla niitä. Niinpä suuntasin eilen salini painonnostonurkkaan kourassani Fit-lehden Kauniit käsivarret -tehotreeniohjelma! Taisin vain käyttää turhan kevyttä tankoa, kun tänään ei ole suuremmin käsivarsissa kiristellyt. Sarjoja tehdessä toki tuntui, mutta vielä ehkä ei liikuttu täysin jaksamisen rajamailla. Eli ensi kerralla astetta painavampi tanko kehiin.
Aiemmat saliohjelmani ovat olleet enemmän koko vartalolle suunnattuja, joten tuntui hassulta vain vaihtaa hauis- tai ojentajaliikkeestä toiseen ja treeni tuntui olevan tosi nopeasti ohi. Aikaa taisi kulua noin puoli tuntia. Päälle lämmittelin ja jäähdyttelin crossarilla, jotta sain myös sykkeitä hieman nostettua. Kiloklubin liikuntaneliöt herjaavat minulle liikkumiseni olevan liian alhaista tehoa... Tanssitunneilla tietysti syke nousee, enkä tiedä miten nuo laatikot lasketaan, joten en ole siitä niin hirveän huolissani, mutta ehkäpä silti suuntaan jonain kauniina päivänä pitkän tauon jälkeen taas spinnailutunnillekin. Ja käsitreeniä teen ehdottoman säännöllisesti!
Katselin eilen kuvia itsestäni kesän ajalta, ja aika pahalta näytti. Niin pahalta itse asiassa, että tuli ihan paha mieli ja lähes huono olo. Miten olen voinut antaa itseni repsahtaa tuollaiseen tankkimuotoon? Kuvat olivat niin karua katsottavaa (etenkin kaikki mekoissa tai kevyemmissä kesähepenissä otetut), ettei niitä voi tänne julkistaa ennen kuin vierellä on jotain paljon paremman näköistä uutta materiaalia. Sitä siis odotellessa.
Mutta takaisin asiaan. Toisin kuin vaikka noihin mahamakkaroihin, käsivarsien lihaksiin voi suoraan vaikuttaa treenamalla niitä. Niinpä suuntasin eilen salini painonnostonurkkaan kourassani Fit-lehden Kauniit käsivarret -tehotreeniohjelma! Taisin vain käyttää turhan kevyttä tankoa, kun tänään ei ole suuremmin käsivarsissa kiristellyt. Sarjoja tehdessä toki tuntui, mutta vielä ehkä ei liikuttu täysin jaksamisen rajamailla. Eli ensi kerralla astetta painavampi tanko kehiin.
Aiemmat saliohjelmani ovat olleet enemmän koko vartalolle suunnattuja, joten tuntui hassulta vain vaihtaa hauis- tai ojentajaliikkeestä toiseen ja treeni tuntui olevan tosi nopeasti ohi. Aikaa taisi kulua noin puoli tuntia. Päälle lämmittelin ja jäähdyttelin crossarilla, jotta sain myös sykkeitä hieman nostettua. Kiloklubin liikuntaneliöt herjaavat minulle liikkumiseni olevan liian alhaista tehoa... Tanssitunneilla tietysti syke nousee, enkä tiedä miten nuo laatikot lasketaan, joten en ole siitä niin hirveän huolissani, mutta ehkäpä silti suuntaan jonain kauniina päivänä pitkän tauon jälkeen taas spinnailutunnillekin. Ja käsitreeniä teen ehdottoman säännöllisesti!
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Hot hot hot!
Kävin eilen BodyBalance-tunnilla, joka pidettiin salini uudessa Hot fitness studiossa, eli n.35-38 -asteisessa salissa. Olipa siisti tunti! Tykkään muutenkin balancesta, mielestäni se on juuri sopivan rauhoittavaa, mutta kuitenkin lihaksia kehittävää treeniä, ja ennen kaikkea (verrattuna joogaan) siihen kuuluu musiikki. Ilman musiikkia treenailu on itselleni outoa, johtunee tanssitaustastani.
Tunnilla hikoilun määrä oli melkoinen. Symppis ohjaajakin piti tuntia ensimmäistä kertaa kuumassa tilassa, ja oli jotenkin lohdullista katsoa hänenkin puuskuttavan ihan yhtä lailla oppilaiden kanssa, ripsivärit poskille valuen :). Salin lämpötila teki sen, että uskalsi kokeilla asentoja syvemmin ja paremmin kuin normaalissa jumppasalissa. Tiesi, että lihakset ovat "turvassa". :)
Ennen tuntia olin muutaman tunnin ajan yrittänyt juoda hyvin, hörppäsin vielä salissa noin desin vettä, ennen kuin kipaisin täyttämään 0,6 litran vesipulloni uudestaan täyteen. Ennen loppurentoutusta olin juonut pulloni tyhjäksi... Mutta mitään huonoja fiiliksiä en tunnilla tai sen jälkeen tuntenut, joten ilmeisesti nesteytys oli onnistunut. Ohjaaja varoitti, että tunnilla saattaa tulla huono olo, ja että se on myös ihan normaalia. Huonon olon iskiessä kannattaa hetken aikaa makailla matolla ja tasailla fiiliksiä, mutta "kylmään" ulkotilaan ei kannata lähteä.
Kaiken kaikkiaan tunti oli niin mahtava, että tästä tulee kyllä ehdottomasti viikottainen rutiinini!
Eiliset ravintopallurat sain kuin sainkin vihreälle kuitua lukuunottamatta! Keltaista se vaan itsepintaisesti pukkaa, tällä kertaa olin kuitenkin jo lähellä hyviä numeroita: sain kuitua 20g kun suositus olisi 25g. Kaloreita keräsin rahtusen alle 1500, eli noin sata vähemmän kuin maanantaina, ja vajetta sain noin 800 kcal. Käsittämätöntä! (Rukkasin asetuksiani siten, että suosituskalorimäärä itselleni olisi nyt noin 2100 kun se edellisillä asetuksilla oli yli 2200.) Syön siis ilmeisesti aivan liian vähän, vaikka itsestäni ei todellakaan tunnu siltä, pikemminkin on fiilis, että olen koko ajan syömässä jotain. Hämmentävää.
Ja mikä vielä lisää hämmennystäni on vaaka. Eli se salin vaaka, jolle pääsen itseäni punnaamaan noin kerran viikossa vaihtelevaan ajankohtaan vaihtelevissa olosuhteissa. Eilen unohdin käydä vaa'alla balancen loppumisen jälkeen, joten kipaisin sille puolipukeissa suihkun jälkeen. Tulos: ei hyvä. Väitin itselleni, että tämä huono tulos johtui painavista housuistani ja niinpä vähensin siitä olettamani housujen painon. Tulos ei silti ollut juuri mistään kotoisin, 100 grammaa vähennystä viikon takaiseen. Tällainen ei todellakaan ole motivoivaa puuhaa :(. Joko jätän punnaamisen kokonaan tai hankin oman vaa'an himaan, jotta saisin edes hieman vakioitua mittausolosuhteita. Mietintämyssy on siis päässä. Ja surkuttelen sitä, että nyt yhtäkkiä harmittelen vaa'an näyttämiä arvoja, vaikka alunperin minun ei ollut tarkoitus varsinaisesti "laihduttaa" ja seurailla painoa. Oivoivoi tätä naisen elämää!
Positiivisia asioita eilisessä oli käynti Eat&Joy Maatilatorilla. Sitä luomuherkkujen määrää! Ostimme kassillisen suomalaista lähituotettua ruokaa ja teimme kotona herkullisen kaalilaatikon iltaruoaksi. Namnam, sitä on onneksi jäljellä vielä tällekin illalle! Herkuttelen illalla (yksin ja omassa rauhassa) käytyäni ensin tekemässä käsitreenin ja nautiskelemassa venyttelystä kuumassa salissa :).
Tunnilla hikoilun määrä oli melkoinen. Symppis ohjaajakin piti tuntia ensimmäistä kertaa kuumassa tilassa, ja oli jotenkin lohdullista katsoa hänenkin puuskuttavan ihan yhtä lailla oppilaiden kanssa, ripsivärit poskille valuen :). Salin lämpötila teki sen, että uskalsi kokeilla asentoja syvemmin ja paremmin kuin normaalissa jumppasalissa. Tiesi, että lihakset ovat "turvassa". :)
Ennen tuntia olin muutaman tunnin ajan yrittänyt juoda hyvin, hörppäsin vielä salissa noin desin vettä, ennen kuin kipaisin täyttämään 0,6 litran vesipulloni uudestaan täyteen. Ennen loppurentoutusta olin juonut pulloni tyhjäksi... Mutta mitään huonoja fiiliksiä en tunnilla tai sen jälkeen tuntenut, joten ilmeisesti nesteytys oli onnistunut. Ohjaaja varoitti, että tunnilla saattaa tulla huono olo, ja että se on myös ihan normaalia. Huonon olon iskiessä kannattaa hetken aikaa makailla matolla ja tasailla fiiliksiä, mutta "kylmään" ulkotilaan ei kannata lähteä.
Kaiken kaikkiaan tunti oli niin mahtava, että tästä tulee kyllä ehdottomasti viikottainen rutiinini!
Eiliset ravintopallurat sain kuin sainkin vihreälle kuitua lukuunottamatta! Keltaista se vaan itsepintaisesti pukkaa, tällä kertaa olin kuitenkin jo lähellä hyviä numeroita: sain kuitua 20g kun suositus olisi 25g. Kaloreita keräsin rahtusen alle 1500, eli noin sata vähemmän kuin maanantaina, ja vajetta sain noin 800 kcal. Käsittämätöntä! (Rukkasin asetuksiani siten, että suosituskalorimäärä itselleni olisi nyt noin 2100 kun se edellisillä asetuksilla oli yli 2200.) Syön siis ilmeisesti aivan liian vähän, vaikka itsestäni ei todellakaan tunnu siltä, pikemminkin on fiilis, että olen koko ajan syömässä jotain. Hämmentävää.
Ja mikä vielä lisää hämmennystäni on vaaka. Eli se salin vaaka, jolle pääsen itseäni punnaamaan noin kerran viikossa vaihtelevaan ajankohtaan vaihtelevissa olosuhteissa. Eilen unohdin käydä vaa'alla balancen loppumisen jälkeen, joten kipaisin sille puolipukeissa suihkun jälkeen. Tulos: ei hyvä. Väitin itselleni, että tämä huono tulos johtui painavista housuistani ja niinpä vähensin siitä olettamani housujen painon. Tulos ei silti ollut juuri mistään kotoisin, 100 grammaa vähennystä viikon takaiseen. Tällainen ei todellakaan ole motivoivaa puuhaa :(. Joko jätän punnaamisen kokonaan tai hankin oman vaa'an himaan, jotta saisin edes hieman vakioitua mittausolosuhteita. Mietintämyssy on siis päässä. Ja surkuttelen sitä, että nyt yhtäkkiä harmittelen vaa'an näyttämiä arvoja, vaikka alunperin minun ei ollut tarkoitus varsinaisesti "laihduttaa" ja seurailla painoa. Oivoivoi tätä naisen elämää!
Positiivisia asioita eilisessä oli käynti Eat&Joy Maatilatorilla. Sitä luomuherkkujen määrää! Ostimme kassillisen suomalaista lähituotettua ruokaa ja teimme kotona herkullisen kaalilaatikon iltaruoaksi. Namnam, sitä on onneksi jäljellä vielä tällekin illalle! Herkuttelen illalla (yksin ja omassa rauhassa) käytyäni ensin tekemässä käsitreenin ja nautiskelemassa venyttelystä kuumassa salissa :).
tiistai 24. elokuuta 2010
Ei senttejä vaan kiloja
En pystynyt eilen järjestämään itselleni yksinäistä hetkeä mittailujen järkkäämiseksi, joten ainakaan vielä ei ole mitään raportoitavaa. Katsotaan yritänkö tällä viikolla edes mitata, koska silmämääräisesti mitään muutosta ei ole tapahtunut, eivätkä viime viikon ruokailut ja urheilut välttämättä vielä mitään saaneet aikaan. Painoa jännään, koska menen tänään taas salille ja pystyn punnitsemaan itseni. Hieman huolestuttaa...
Rekisteröidyin viikonloppuna Kiloklubiin. Keväällä treenatessani personal trainerin kanssa sain jonkin verran palautetta pitämästäni ruokapäiväkirjasta, joten ajattelin, että tästä työkalusta voisi olla apua terveellisempien ruokailutapojen hanskaamisessa. Näin muutaman päivän kokemuksella voin sanoa, että yllätyin. Viikonloppu tietysti meni täysin omille poluilleen, mutta etenkin eilisistä tuloksista olin äimistynyt: päivän energiavajeeni oli 1120 kcal! Ovatkohan asetukseni edes sinnepäinkään oikein?! Herkkupalluran sain pysymään vihreänä, muut möllöttävät keltaisina, ja tämä onkin enemmän se, mistä olen huolissani. Luulin syöneeni eilen hyvin, salaattia molempien lämpimien ruokien kanssa, runsaskuituista puuroa ja paahtoleipää, hedelmän välipalalla jne. Ilmeisesti olen kuitenkin vielä jonkin matkan päässä niistä kaikkein terveellisimmistä ruokailutavoista... Toivottavasti tänään menee paremmin!
Rekisteröidyin viikonloppuna Kiloklubiin. Keväällä treenatessani personal trainerin kanssa sain jonkin verran palautetta pitämästäni ruokapäiväkirjasta, joten ajattelin, että tästä työkalusta voisi olla apua terveellisempien ruokailutapojen hanskaamisessa. Näin muutaman päivän kokemuksella voin sanoa, että yllätyin. Viikonloppu tietysti meni täysin omille poluilleen, mutta etenkin eilisistä tuloksista olin äimistynyt: päivän energiavajeeni oli 1120 kcal! Ovatkohan asetukseni edes sinnepäinkään oikein?! Herkkupalluran sain pysymään vihreänä, muut möllöttävät keltaisina, ja tämä onkin enemmän se, mistä olen huolissani. Luulin syöneeni eilen hyvin, salaattia molempien lämpimien ruokien kanssa, runsaskuituista puuroa ja paahtoleipää, hedelmän välipalalla jne. Ilmeisesti olen kuitenkin vielä jonkin matkan päässä niistä kaikkein terveellisimmistä ruokailutavoista... Toivottavasti tänään menee paremmin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)